Rolandin laulu

Rolandin laulu on Ranskan kansalliseepos 1100-luvulta. Luin Yrjö Jylhän kääntämän suomenkielisen version vuodelta 1936. Teos on eeppinen runoelma, jonka on kehittänyt tuntematon tekijä. Runot ovat peräisin suullisesta perinteestä. Teos oli keskiajalla suosittu ja sitä käännettiin mm. saksaksi ja norjaksi. Romantiikan aikana teos nostettiin unholasta, koska teoksessa ihannoitiin keskiaikaa. Rolandin laulu perustuu jokseenkin vähämerkitykseen tapahtumaan, missä baskit hävittivät maureja vastaan käydyssä sodassa. Samalla baskit tuhosivat Kaarle Suuren armeijan jälkijoukon. Eepoksessa baskit ovat vaihtuneet saraseeneiksi, eli pakana vihollisiksi . Teos on sankarillinen ja urhea, mutta hieman naiivi jatkuvien ylistyskohtien ja historiallisen vääristymän vuoksi.

Rolandin laulu kertoo sotasankari Rolandista, Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkojen johtajasta. He ovat tulossa kotiin taistelusta Espanjan saraseeneja vastaan, mutta heidät tapetaan jokaista ritaria myöten. Ritarijoukko väijytettiin, sillä Rolandin isäpuoli Ganelon petti Rolandin ja ritarit vihaisuutensa vuoksi Rolandia kohtaan, ja teki sopimuksen vastustaja kuninkaan Marsilen kanssa. Ganelonin äkkivihaistuminen Rolandia vastaan johti suuriin tapahtumiin. Roland ja aseveljensä kreivi Oliver taistelevat kuolemaansa asti urheasti joukkojen ohella.  Rolandin ja muiden ritarien urhollisen kuoleman jälkeen sotatantereelle saapuu Kaarle Suuri. Hän suree ylhään Rolandin kuolemaa, ja joutuu kaksintaisteluun vihollisjoukon emiiri Baligantin kanssa surmaten tämän. Sodan jälkeen Ganelon joutuu oikeudenkäyntiin katsottaessa hänen pettäneen keisarin (Kaarle Suuren) ja Kaarle Suuri langettaa hänelle kuolemanrangaistuksen petturuutensa vuoksi.

Teoksen tärkeimpinä henkilöinä pidän Rolandia, aseveli Oliveria ja Ganelonia. Perustelen valitsemiani henkilöhahmoja näkyvien luonteen piirteitensä vuoksi. Päähenkilö Roland on ylimielinen, uljas ja uhkarohkea. Hänen ylimielisyytensä kostautuu hänelle, sillä hän ei heti pyytänyt apujoukkoja kuoleman ohella. Ystävä Oliver puolestaan on varovainen ja viisas, joka turvautuu enemmän järkeen kuin uhkarohkeuteen. Oliverin viisaus olisi tärkeää selviytymisen kannalta, mutta Rolandin ylimielisyys ja kerskuus vallitsevat. Roland ja Oliver ovat eniten tekstissä esillä. Isäpuoli Ganelonia on yksi "pahiksista". Hänen syvä vihansa Rolandia kohtaan johtaa moniin asioihin lukien  hänen mestatuksen. Teoksen lukija voi myös itse päättää, onko Ganelonin viha Rolandia vastaan oikeutettua. Runoelman alussa Roland sorvaa avoimesti Ganelonia hänen joutuessaan viemään viesti Kaarle Suurelta Kuningas Marsile'le. 

Teoksen miljöö sijoittuu nykyisen Ranskan ja Espanjan alueille. Teoksessa ei kuvailla miljöötä kummoisesti, koska teoksessa kuvataan melkeinpä pelkästään sankarillista taistelua vihollista vastaan. Toki teoksessa kuvataan jonkun verrran ympäristöä: "On vuoret korkeat ja laaksot tummat, on harmaat kalliot ja solat synkät.." 

Teos on tehty keskiajalla, minkä huomaa nopeasti runoelmaa lukiessa. Allegorisuus (vertauskuvallisuus läpi tekstin) korostuu useasti: "Kun Roland huomaa kiistan syntyvän, kuin leopardi, leijona hän ärtyy." Kristilliset ja ritarilliset arvot näkyvät melkein jokaisessa säkeistössä. Teos kehitettiin ristiretkien aikaan, joka on luultavasti toiminut tuntemattoman tekijän inspiraationa. Uskonto vaikutti jokaisen ihmisen elämään keskiajalla. Kaikkea perustettiin Herran tahdolla, helvetillä, paratiisilla ym. Kirjallisuus koostui lähes kokonaan uskonnollisista teoksista. Runoelmassa on myös uskonnollista yliluonnollisuutta, joka on myös yleinen piirre keskiajan kirjallisuudessa: "Ja Kaarle horjuu vähält' ettei kaadu. Mut herra hänen kuolvan ei salli. Luo keisarin käy Pyhä Gabriel ja kysyy: - Kuinka käy sun, kuningas?"

Eepoksen aiheita on sota ja sankarillisuus. Runot ovat pääosin ylistäviä, ja Rolandia kuvataan pyhimyksenä kuolleessaan. Rolandia sekä ylväitä tovereitaan ihannoidaan näyttävästi. 

Teemana toimii marttyyrismi ja uroteot. Roland lupaa uljaasti taistella, kunnes kuolema vie häneltä hengen. Marttyyrismi on teemana myös, koska teoksessa vedotaan urotekoihin Jumalan sanalla.

Nykypäivänä teosta voisi tulkita nationalistiseksi. Se korostaa uskonnollisuutta, isänmaan tärkeyttä ja urhollista sotimista. 1. maailmansodan jälkeen teoksesta on tehty uusia versoita isänmaallisen tunteen innoittamana Ranskassa. Nationalismi käsitteenä tuli vuosisatojen jälkeen teoksen syntyajasta.



Herttoniemen Yhteiskoulun lukion opiskelija Arttu Nousiainen